”Luotatko minuun?” Hän sanoi matalalla äänellä, joka värähteli rinnassani, kun hänen lämmin hengityksensä siveli korvaani. Jarkon sormet kulkivat käsivarttani pitkin, jättäen jälkeensä kylmät väreet. Vapisin ja tunsin hänen katseensa, läpitunkevan ja järkkymättömän. Kurkkuani kuivasi, mutta nyökkäsin. ”Kyllä.” Hänen huulensa kaartuivat hymyyn, ja hänen kätensä siirtyi selkääni pitkin ja ohjasi minua kohti makuuhuonetta. Ilma välillämme oli
Markun pieni kaksio oli useimmilla standardeilla mitattuna asumiskelpoinen. Siisti, mutta kaukana tahrattomasta. Viisikymppinen poikamies vietti pitkiä työpäiviä paikallisessa tehtaassa ja palasi usein kotiin juuri ja juuri niin virkeänä, että jaksoi mikrossa lämmittää aterian ennen kuin lyyhistyi sänkyyn. Hyllyille kertyi pölyä, astiat seisoivat tiskialtaassa yön yli, ja tunkkaisen kahvin heikko haju näytti imeytyneen pysyvästi seiniin. Siivoaminen
Loisteputkivalot surisivat heikosti yläpuolellani ja heittivät himmeää valoa sekavan työpöydän päälle. Oli myöhä – liian myöhäistä, jotta kukaan muu olisi voinut olla vielä täällä. Toimistossa vallitsi hiljaisuus, jota on vain työajan jälkeen, kun maailma tuntuu kaukaiselta ja merkityksettömältä. Sormet leijuivat näppäimistön päällä, mutta huomioni oli jo kauan sitten siirtynyt muualle. Mieleni palasi aina takaisin häneen.
Maija, upea nainen, jolla on mystisen siniset silmät ja pitkät, tuuheat vaaleat hiukset, oli aina ollut utelias tutkimaan seksuaalisuuttaan toisen naisen kanssa. Hän ei ollut koskaan aiemmin tohtinut toimia halujensa mukaan, mutta kun hän tapasi Muukalaisnaisen, salaperäisen ja viehättävän muukalaisen, hän ei voinut vastustaa heidän välistä kemiaa. Naiset tapasivat viileänä syysiltana Helsingissä, trendikkäässä viinibaarissa kaupungin
Leenan luento Keatsin romantiikasta oli juuri päättynyt, ja opiskelijat olivat pakkaamassa vihkojaan ja poistumassa salista tavanomaisen höpöttelyn saattelemana. Hän hengitti syvään ja antoi päivän jännityksen hellittää hartioiltaan. Mutta kun hän keräsi papereitaan, hän tunsi sen – sen tutun, pistelevän tietoisuuden. Hänen nosti katseensa ylös, ja siinä oli nuorimies. Iiro. Hän nojasi rennosti pöydän reunaan, ja
Aurinko laski ja maalasi taivaan oranssin ja vaaleanpunaisen sävyiseksi suudellessaan puiden latvuksia, jotka reunustivat tyynen järven reunaa. Ilma täyttyi luonnon äänien sinfoniasta – veden lempeästä liplatuksesta rantaa vasten, kaukaisten sirkkojen sirinästä ja lehtien pehmeästä kahinasta. Se oli täydellinen ilta lasilliselle viiniä ja hyvälle seuralle. Pauliina istui vanhentuneella laiturilla, ja hänen sormensa seurasivat allaan olevien puulankkujen
Kaupungin valot sumentuivat tuulilasin takana, ja jokainen ohikiitävä katulamppu loi kasvoillemme hetkellisen, hauraan hehkun. Auto liukui eteenpäin hiljaisuuden vallitessa, ja ainoa taustamusiikki oli moottorin tasainen hyrinä. Pimeä, mutkainen tie avautui edessämme kuin arvoitus, ja puristin rattia niin tiukasti, että rystyseni hohtivat valkoisina. Miika liikahti vieressäni istuimellaan, otsa keskittyneistä ajatuksista rypyssä, kuin yrittäen lukea näkymätöntä karttaa
Pitkä työviikko työpöydän ääressä, hartiat solmussa kuin sotkeutunut köysi. Perjantaihin mennessä olin saanut tarpeekseni. Selkääni särki, niskani oli jäykkä, enkä saanut karistettua syvälle sisimpääni kietoutunutta jännitystä. Eräs ystäväni oli maininnut hierojasta – ”ammattitaitoinen ja kokenut”. Se kuulosti täydelliseltä, niinpä varasin sinne ajan. Hierontastudio oli pieni ja se kylpi pehmeässä valossa. Sivupöydällä välkkyi yksi kynttilä, joka
Heräsin lakanoihini kietoutuneena, ja unen jäänteet liukuivat sormieni läpi kuin savu. Kehoni kertoi kuitenkin eri tarinaa. Alushousuni olivat läpimärät, ja nännini olivat kivuliaan kovat, ja ne puristivat ohutta toppikangasta vasten. Yläpuolellani oleva kattotuuletin surisi hiljaa ja lähetti viileän tuulenvireen kuumalle iholleni, mutta se ei riittänyt rauhoittamaan sisälläni palavaa tulta. Hengitykseni oli raskasta, äänekästä huoneeni hiljaisessa
”Kerro mitä haluat”, kuiskin, huuleni koskettivat hänen korvaansa, kun hän kiemurteli allani, ranteet ja nilkat sidottuina sängyn tolppiin kireillä köysillä. Hänen hengityksensä hidastui, ja hän uikutti, hänen vartalonsa tärisi odotuksesta. ”Kaiken”, Laura puuskahti, ja hänen äänensä värisi halusta. Hänen silmänsä oli sidottu, ja pimeys tehosti hänen aistejaan. Pornon ääni telkasta – matala, tahdikas voihkiminen –
Yökerho sykki sähköistä energiaa, ilma oli raskas ja kostea hiestä ja musiikin sykkivästä tahdista. Matias nojasi baaritiskiä vasten, nautti viskiä jäillä ja katseli tanssilattialla kiemurtelevia vartaloita. Neonvalot heittivät värikaleidoskoopin tanssijoiden ylle, strobovalot välkkyivät kuin salamat ja loivat surrealistisen, melkein unenomaisen maiseman. Hän nautti siitä, että oli juuri täällä ja tässä paikassa. Yö oli nuori, ja
Marko sitoi Outin silmät pehmeällä satiininaamiolla, tarttui häntä kädestä ja johdatti hänet makuuhuoneeseen. Salaperäinen ilmapiiri sykähdytti häntä ja terävöitti hänen aistejaan. Hän kuuli Markon liikehdinnän huoneessa, ja kankaiden hiljainen, pehmeä kahina kutitteli hänen mielikuvitustaan. Mies istutti Outin varovasti sängyn reunalle ja alkoi kuiskata hänen korvaansa, ja hänen kuuma hengityksensä sai Outin selkärangan värisemään. ”Minulla on
”Flirttailetko aina näin asiakkaidesi kanssa?” Saana kysyi hieman kiusoittelevalla äänellä, ja hänen siniset silmänsä kiinnittyivät Adrianan peilikuvaan. Adriana keskeytti hetkeksi leikkaamisen, sakset leijuivat juuri Saanan kultaisen hiuspehkon yläpuolella. Saana tunsi kuumuuden nousevan poskilleen, mutta hän ei katsonut pois. ”Vain ne, jotka pyytävät sitä”, Adriana vastasi, ja hänen espanjalainen aksenttinsa kiertyi sanojen ympärille kuin salainen lupaus.
Ilma oli täynnä luonnonkukkien tuoksua ja heikkoa savun tuoksua. Kylän vuotuinen juhannusjuhla oli täydessä vauhdissa, olihan se vuoden pisimmän päivän riehakas juhla. Kyläntalon pihan täytti ihmismeri, joka oli pukeutunut värikkäisiin vaatteisiin ja koristellut hiuksiaan kukilla. Naurun kaiku ja perinteisen musiikin rytmikäs jytinä olivat illan ääniraitana, jota säestivät satunnaiset yhteislaulut. Inka, noin 20-vuotias hoikka tyttö, jolla