Minulla on maailman upein vaimo. Hän on ehkä ihanin tapaamani henkilö koskaan. Kaikki rakastavat Annaa. Meillä on vaimoni kanssa kolme lasta. Kaiken tämän lisäksi Annalla on hurja libido ja hän on aina kiimaisena kyrvänkaipuussa. Anna on 34-vuotias ja vaikka meillä on kolme lasta hänen kehonsa on silti säilynyt upeana. Anna on 165 senttiä pitkä nainen,
Nykyään on erityisen hankalaa olla lukion opettaja. En viittaa sillä häiriköihin, työpaikka kiusaamiseen tai mihinkään vastaavaan. Suurimman ongelman muodostavat naispuoliset oppilaat. He eivät näyttäneet tältä minun nuoruudessani. Voisin vannoa, että suurin osa heistä kiusoittelee kaluani tahallaan. Voitte varmasti ymmärtää vaikeuden seistä luokan edessä yrittäen olla saamatta seisokkia, kun joku noista kullinkiusaajista avaa haaransa minulle. He
”Luotatko minuun?” Hän sanoi matalalla äänellä, joka värähteli rinnassani, kun hänen lämmin hengityksensä siveli korvaani. Jarkon sormet kulkivat käsivarttani pitkin, jättäen jälkeensä kylmät väreet. Vapisin ja tunsin hänen katseensa, läpitunkevan ja järkkymättömän. Kurkkuani kuivasi, mutta nyökkäsin. ”Kyllä.” Hänen huulensa kaartuivat hymyyn, ja hänen kätensä siirtyi selkääni pitkin ja ohjasi minua kohti makuuhuonetta. Ilma välillämme oli
Markun pieni kaksio oli useimmilla standardeilla mitattuna asumiskelpoinen. Siisti, mutta kaukana tahrattomasta. Viisikymppinen poikamies vietti pitkiä työpäiviä paikallisessa tehtaassa ja palasi usein kotiin juuri ja juuri niin virkeänä, että jaksoi mikrossa lämmittää aterian ennen kuin lyyhistyi sänkyyn. Hyllyille kertyi pölyä, astiat seisoivat tiskialtaassa yön yli, ja tunkkaisen kahvin heikko haju näytti imeytyneen pysyvästi seiniin. Siivoaminen
Kiirehdin juoksujalkaa asuntoani kohti, olin ärsyyntynyt, väsynyt ja hikinen. Olin juossut pitkän lenkin ja nyt hyvä tuuleni oli tiessään. Kodinkonekauppias soitti, että tilaamani pyykkikone olisi kuljetuksessa ja kotiovellani ihan piakkoin. Harmitti, että en kerennyt käydä suihkussa, sillä treenivaatteet olivat liimautuneet ihooni kiinni. Joten ovikellon soittoa odotellessa päätin laittaa kahvin tippumaan. Kerkesin kaataa kahvin kuppiin, kun
Loisteputkivalot surisivat heikosti yläpuolellani ja heittivät himmeää valoa sekavan työpöydän päälle. Oli myöhä – liian myöhäistä, jotta kukaan muu olisi voinut olla vielä täällä. Toimistossa vallitsi hiljaisuus, jota on vain työajan jälkeen, kun maailma tuntuu kaukaiselta ja merkityksettömältä. Sormet leijuivat näppäimistön päällä, mutta huomioni oli jo kauan sitten siirtynyt muualle. Mieleni palasi aina takaisin häneen.
Foxyn huulille leviää ilkikurinen virne, kun asuntonsa ovea kiinni painaessaan hän huomaa tutun auton parkkipaikalla. Leikkimielisenä kiusoittelijana hän on antanut hieman odotuttaa itseään kastelemalla rauhassa kotinsa viherkasvit miehen ilmoitettua, että on paikalla sovittua aikaisemmin. Hitaasti keimaillen ja lanteitaan aavistuksen enemmän keinuttaen hän nyt kävelee repsikan puolelle autoa, heittää reppunsa takapenkille ja avaa etupenkin oven. Foxy
Maija, upea nainen, jolla on mystisen siniset silmät ja pitkät, tuuheat vaaleat hiukset, oli aina ollut utelias tutkimaan seksuaalisuuttaan toisen naisen kanssa. Hän ei ollut koskaan aiemmin tohtinut toimia halujensa mukaan, mutta kun hän tapasi Muukalaisnaisen, salaperäisen ja viehättävän muukalaisen, hän ei voinut vastustaa heidän välistä kemiaa. Naiset tapasivat viileänä syysiltana Helsingissä, trendikkäässä viinibaarissa kaupungin
Leenan luento Keatsin romantiikasta oli juuri päättynyt, ja opiskelijat olivat pakkaamassa vihkojaan ja poistumassa salista tavanomaisen höpöttelyn saattelemana. Hän hengitti syvään ja antoi päivän jännityksen hellittää hartioiltaan. Mutta kun hän keräsi papereitaan, hän tunsi sen – sen tutun, pistelevän tietoisuuden. Hänen nosti katseensa ylös, ja siinä oli nuorimies. Iiro. Hän nojasi rennosti pöydän reunaan, ja
Aurinko laski ja maalasi taivaan oranssin ja vaaleanpunaisen sävyiseksi suudellessaan puiden latvuksia, jotka reunustivat tyynen järven reunaa. Ilma täyttyi luonnon äänien sinfoniasta – veden lempeästä liplatuksesta rantaa vasten, kaukaisten sirkkojen sirinästä ja lehtien pehmeästä kahinasta. Se oli täydellinen ilta lasilliselle viiniä ja hyvälle seuralle. Pauliina istui vanhentuneella laiturilla, ja hänen sormensa seurasivat allaan olevien puulankkujen
