Jatkoa novelliin ””. Kahdeksas osa Laurin ja Jukan tarinaan. “Ai, sulla onki seuraa.” Laurin äänestä kuulsi sekoitus pettymystä ja mielenkiintoa. “Juu, tää on mun vanha kaveri Jonne. Ja tässä on tosiaan mun veli Lauri”, esittelin nuorukaiset toisilleen hieman hermostuneesti. “Moro, ollaan varmaan vuosia sitte nähtykin”, Jonne tervehtiä Lauria reippaasti, “Sori etten voi kätellä.” Vasta tämä
Oli menossa iltapäivän viiimeinen etätunti. Seiskaluokkalainen Leevi kuunteli opettajan pitämää kuivaa luentoa, samalla kun ajatus harhaili ja katse oli siirtynyt skrollailemaan selaimella kuvia söpöistä pojista, joiden kanssa hän niin mielellään haluaisi jo päästä harrastamaan seksiä. Hiljattain 18-vuotita täyttäneen pojan aamu oli alkanut runkkailun takia liian lyhyiksi jäänneiden yöunien jälkeen väsyneenä. Koska korona-aikaan ei ollut kiirettä
Jatkoa novellille ””. Seitsemäs osa Laurin seksisaagassa. “Lauri, mitä ihmettä sä teet täällä?” olivat veljeni Jukan ensimmäiset sanat hänen huomatessaan minut. Minä vain hymyilin maireasti noustessani pöytäni takaa. Levitin käteni kunnon halaukseen, mutta Jukka oli paljon tietoisempi ympäristöstämme ja pikaisella liikkeellä muutti tervehdyksemme kättelyksi ja nopeaksi taputukseksi olalleni. Olin päättänyt yllättää veljeni matkustamalla vajaan sadan
Jatkoa novellille ””. “Kaksi palloa, kiitos!” Minulla oli ihan muut pallerot mielessä annostellessani jäätelöä ja yrittäessäni huomaamattomasti vilkuilla tilauksen tehnyttä paidatonta komistusta myyntikojuni edessä. Onneksi tiskin taakse ei ulkopuolelta voinut nähdä, sillä omissa shortseissani jöpötti lähes jatkuva stondis ihailtuani koko päivän vähäpukeisia miehiä rannalla. Erityisen iloinen olin, kun söpöimmät tapaukset tulivat ostamaan minulta jäätelöä, ja
Oltiin tossa vapun jälkeisenä lauantain vähän liikentees muutaman kaverin kaa. Meit oli mun lisäks neljä tyyppii. Aleksin mä tunsin kai parhaiten kun ollaan käyty samois harkois vaik ei me mitään sen kummempii frendei ollakkaan. Valtteri ja Jere oli kait Varissuolt ja Tommin mä tiesin kun se on mun broidin rinnakkaisluokalt. Se oli meist nuorin. Meil
Tammikuu 2004 ”Hilaa nyt, hintti, se perseesi pois jäältä!” Jääkiekkojoukkue harjoitushallin kentän laidalla purskahtaa nauruun, ja Leevin keskittyminen häiriintyy. Hän kaatuu hyvin alkaneen kolmoisaxelin ja pyllähtää takamukselleen kovalle jäälle. ”Leevi ei kyllä ota tuohon perseeseen pariin päivään yhtään mitään!” Leevin harjoittelukumppani Mira luistelee paikalle ja auttaa häntä ylös. ”Sattuiko suhun?” ”Ei… no, vähän. Mutta noille
Kaarros vasemmalle. Kaarros oikealle. Rinteen reunassa oleva punainen turva-aita lähestyi ja mä siirryin keskemmälle. Tuukka laski jotain parikymmentä metriä mun edellä. Sen liikkeet oli itsevarmoja. Vaikka mäkään en ollut aloittelija, oli Tuukka laudalla lahjakkuus. Mä ajattelin, että eihän tää nyt niin pahalta tuntunut. Jos Palander on laskenut tästä, niin kai sitten minäkin. Tosin Kallella oli
Jatkoa novellille Heräsin ihanimpaan kuviteltavissa olevaan olotilaan: tiukkaan lusikka-asentoon setäni hellässä syleilyssä. Tunsin Jarin aamuseisokin jöpötyksen pakaroitani vasten, joten päätin käyttää tilanteen täysivaltaisesti hyväkseni. Liikutin ensin peppuani varovasti setäni syliä vasten, mutta Jarin levollisen hengityksen perusteella hänen unensa ei siitä häiriintynyt. Niinpä viimein hamusin himoitsemani kookkaan kalun käteeni ja ohjasin sen päättäväisesti pyllyreiälleni. Setäni terskan
“Hei Lauri, täällä!” kuulin miehekkään matalan äänen kutsuvan minua jostain lähettyviltä. Käänsin katseeni huudon suuntaan ja pian erotin Jarin raamikkaan olemuksen asemalaiturin ihmisvilinän keskeltä. Innosta hihkuen juoksin setäni luo ja kapsahdin tämän kaulaan. Jari ei tuttavallista elettäni säpsähtänyt, ja ohitsekiitävän hetken luulin jo hänen aikovan suudella minua kaikkien noiden tuntemattomien ihmisten edessä. Vaistomaisesti molemmat kuitenkin
“Vau, näytätpä sä seksyltä puvussas ja uus lakki päässä”, Lauri huudahti hypätessään viereeni autoon pelkääjän paikalle. “Kiitos kiitos, et näytä hassummalta sinäkään”, vastasin kurvatessani ulos Laurin yläasteen pihalta ja vilkaistessani kauluspaitaan ja farkkuihin sonnustautunutta veljeäni. “Noh, saitkos sinä sitä peruskoulun päästötodistusta?” kysyin leikkisästi pikkuveljeltäni, joka ei tunnetusti ollut mitään lukumiehiä. “Kyllähän muutamakin ope uhkasi laskea
