Mukava työkaveri
Loisteputkivalot surisivat heikosti yläpuolellani ja heittivät himmeää valoa sekavan työpöydän päälle. Oli myöhä – liian myöhäistä, jotta kukaan muu olisi voinut olla vielä täällä. Toimistossa vallitsi hiljaisuus, jota on vain työajan jälkeen, kun maailma tuntuu kaukaiselta ja merkityksettömältä. Sormet leijuivat näppäimistön päällä, mutta huomioni oli jo kauan sitten siirtynyt muualle. Mieleni palasi aina takaisin häneen.
